arkisto: avioliitot ja synnytykset Ruotsissa

SCB-liggande 2014.png

avioliitto Nyt yleisempää Ruotsissa

tekijä: Ruotsin Tilastokeskus, Väestötilastoyksikkö
tiedot poimittu kesäkuussa 2015.

tämä avioliittoja ja syntymiä koskeva artikkeli on osa Eurostatin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttamaa pilottihanketta. Pilottihankkeen tavoitteena on vastata paremmin käyttäjien tarpeisiin täydentämällä Eurostatin artikkelia, jossa esitetään EU-tason tietoja yksityiskohtaisemmilla tiedoilla samasta aiheesta, mutta kansallisella tasolla. Rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden artikkelit ovat saatavilla vastaavilla kansallisilla kielillä sekä englanniksi, ja ne muodostavat yhdessä Eurostatin artikkelin kanssa verkkojulkaisun.

toisin kuin muualla EU: ssa, avioliitto on yleistynyt Ruotsissa 2000-luvulla. Myös karkea avioliittoluku eli se, kuinka yleistä avioituminen on, on Ruotsissa korkeampi kuin EU: n jäsenmaissa yhteensä. Samaan aikaan monet asuvat yhdessä ilman avioliittoa, ja suurin osa lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella.

kuvio 1: avioliittojen lukumäärä ja karkea avioliittoluku, Ruotsi

Kuvio 2: ensimmäisen avioliiton keski-ikä, Ruotsi

kuva 3: Avioerojen määrä ja avio-osuus, Ruotsi

Kuvio 4: elävänä syntyneiden määrä ja syntyvyys, Ruotsi

Taulukko 1: samaa sukupuolta olevan kanssa avioliiton solmineiden määrä vuonna 2013 iän ja sukupuolen mukaan, Ruotsi

Kuvio 5: avioituneiden määrä kuukaudessa 2013, Ruotsi

Taulukko 2: Syntyneiden määrä kuukaudessa 2013, Ruotsi

tärkeimmät tilastohavainnot

vuonna 2013 Ruotsissa solmittiin 51 554 avioliittoa. Avioliittojen määrä on vaihdellut viime vuosina, mutta trendi on, että avioituminen on yleistynyt. Tämä käy ilmi, kun tarkastellaan avioliittojen osuutta 1 000 asukasta kohti eli karkeaa avioliittolukua, joka on noussut vuoden 2000 4,5: stä 5,4: ään vuonna 2013.

myös avioituminen on Ruotsissa yleisempää kuin muualla EU: ssa. Viimeisin saatavilla oleva karkea avioliittoluku kaikissa EU: n 28 jäsenvaltiossa on 4.2 (2011).

jos tarkastellaan yli 20-vuotiaiden väestöä, naimisissa oli yhteensä 43,9 prosenttia. Naiset ovat keskimäärin miehiä nuorempia avioituessaan ensimmäistä kertaa. Ensimmäistä kertaa naimisiin menneiden keski-ikä oli naisilla 33,0 vuotta ja miehillä 35,7 vuotta.

avioituminen myöhemmin elämässä on toinen suuntaus. Vuodesta 2000 sekä naisten että miesten avioliiton keski-ikä on noussut lähes kolmella vuodella. Katsoessamme taaksepäin 1960-luvulle näemme, että avioliiton keski-ikä on noussut noin kymmenellä vuodella.

avioerojen suuri määrä

, mutta kaikki avioliitot eivät kestä elinikää. Vuonna 2013 26 933 avioliittoa päättyi eroon. Määrä oli suurin sitten vuoden 1975. Viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana luku on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vaihdellut 20 000-25 000 avioeron välillä vuodessa.

avioeroon päättyvät avioliitot kestävät Ruotsissa keskimäärin yksitoista vuotta, mutta monet avioerot tapahtuvat neljän – viiden vuoden kuluttua. Kun avioliitto yleistyy, on siis entistä yleisempää erota useiden vuosien jälkeen. Vuosina 2001-2008 avioliittojen määrä kasvoi, minkä jälkeen avioerojen määrä kasvoi vuonna 2005 ja sen jälkeen. Avioerojen määrä 1 000 asukasta kohti eli karkea avioeroluku kasvoi vuoden 2005 2,2: sta 2,8: aan vuonna 2013. Määrä on suurempi kuin monissa muissa EU: n jäsenvaltioissa. Jos tarkastellaan kaikkia EFTA-maita sekä ehdokasvaltioita ja mahdollisia ehdokasvaltioita, karkea avioeroluku oli alle 2,5.

1.3 miljoonaa ihmistä asuu yhdessä ilman avioliittoa

vuoden 2011 lopussa noin 46 prosenttia väestöstä eli avoliitossa riippumatta siitä, olivatko he naimisissa vai eivät. Lähes 70 prosenttia näissä suhteissa olleista oli naimisissa tai samaa sukupuolta olevien avioliitossa.

mutta Ruotsissa on myös tavallista asua samassa taloudessa avioliiton kaltaisessa muodossa, mutta ilman avioliittoa. Vuoden 2011 alussa yhteensä 1,3 miljoonaa 20-vuotiasta tai vanhempaa ihmistä asui yhdessä toisen henkilön kanssa olematta naimisissa. Luku vastasi 18.3 prosenttia tuon ikäluokan ihmisistä. Luku oli myös kaikkien EU-maiden korkein.

enemmän lapsia naista kohti 2000-luvulla

Ruotsissa syntyi vuoden 2013 aikana 113 593 lasta, joista poikia oli 58 472 ja tyttöjä 55 121. Syntyneiden lasten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2000 ja oli huipussaan vuonna 2010, minkä jälkeen se on jonkin verran laskenut. Väestönkasvun lisäksi syntyneiden lasten määrän kasvu johtuu siitä, että kolmannen lapsen hankkiminen on yleistynyt.

hedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta naisen odotetaan saavan elinaikanaan. Se on noussut Ruotsissa tasaisesti 2000-luvulla ja on nyt Euroopan korkeimpia. Vuonna 2013 hedelmällisyysluku oli 1,89 naista kohti, mitä voidaan verrata EU: n 28 jäsenvaltion keskiarvoon 1,55. Jos palataan vuoteen 2000, Ruotsin syntyvyysluku oli 1,54, mikä on verrattavissa EU: n jäsenvaltioiden keskiarvoon vuonna 2013.

viime vuosikymmenten trendi on ollut, että naiset Ruotsissa, kuten muuallakin EU: ssa, odottavat pidempään perheen perustamista. Vuonna 2000 ensisynnyttäjien keski-ikä oli 27,9, vuonna 2013 vastaava luku nousi 29,1: een. Se on jonkin verran korkeampi kuin EU: n keskiarvo 28,7. Ruotsissa on myös jonkin verran alueellisia eroja. Ennen kaikkea naisten keski-ikä saada ensimmäinen lapsi on korkeampi suurkaupunkialueilla ja niiden ympäristössä, joissa väestö kasvaa tasaisesti.

suurin osa Ruotsin lapsista on syntynyt avioliiton ulkopuolella, ja näin on ollut vuodesta 1993 lähtien. Vuodesta 2000 osuus on ollut suhteellisen vakaalla mutta hieman laskevalla tasolla. Vaikka muualla Euroopassa on yleistymässä se, että lapset syntyvät avioliiton ulkopuolella, Ruotsi on edelleen kärjessä. Vuonna 2013 lapsista 54,4 prosenttia syntyi naimattomalle äidille, kun EU: n keskiarvo oli noin 40 prosenttia. Jos tarkastelemme niitä lapsia, jotka ovat sekä äidin että isän ensimmäinen lapsi, avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on vielä suurempi, yli 60 prosenttia.

samaa sukupuolta olevien avioliitot yleisintä pääkaupunkiseudulla

Ruotsissa on ollut sukupuolineutraali avioliittolaki vuodesta 2009. Tämä tarkoittaa, että kaksi samaa sukupuolta olevaa ihmistä voi mennä naimisiin saman lainsäädännön mukaan, joka koskee kahta eri sukupuolta olevaa ihmistä. Uusi laki korvasi vuonna 1995 käyttöön otetun lain rekisteröidystä parisuhteesta. Vaikka parisuhteen ja avioliiton välillä ei ole juridista eroa, monet samaa sukupuolta olevat parit päättivät muuttaa parisuhteensa avioliitoksi, kun uusi laki otettiin käyttöön.

vuonna 2013 Ruotsissa rekisteröidyistä naisista 652 ja miehistä 498 avioitui samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Yleensä naiset, jotka menevät naimisiin keskenään, ovat nuorempia kuin miehet. Samaa sukupuolta olevien avioliiton solmineiden naisten keski-ikä oli 34, kun miesten vastaava ikä oli 42.

vuoden 2013 lopussa samaa sukupuolta olevien avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eli yhteensä 4 883 naista ja 3 962 miestä. Tämä vastaa hieman alle yhtä henkilöä tuhatta asukasta kohti Ruotsissa. Samaa sukupuolta olevien avioliitot ja rekisteröidyt parisuhteet ovat yleisimpiä Tukholman kolmessa metropolikunnassa, Västra Götanmaalla ja Skånessa sekä Uppsalan läänissä.

Elokuu suosituin vihkikuukausi

monet avioliitot Ruotsissa tapahtuvat kesäkuukausina. Vuonna 2013 lähes puolet pareista (48 %) avioitui kesä -, heinä-ja elokuussa.

, mutta aina näin ei ole ollut. Kun Ruotsi oli maatalousyhteiskunta, oli tavallista mennä naimisiin vuoden lopussa. Vasta loppukesän uurastuksen jälkeen oli aikaa juhlallisuuksille ja perheen perustamiselle. Kesällä ja varsinkin elokuussa häitä vietettiin harvakseltaan. Kun maatalousyhteiskunta vähitellen vaihtui teollisuusyhteiskuntaan, kesäisin avioituminen yleistyi.

suurin osa kesän aikana syntyneistä lapsista

kesä on koko perheen perustamisen osalta tapahtumarikas. 2000-luvulla on ollut se aika vuodesta, että suurin osa lapsista syntyy, mikä voi kertoa raskauksien suunnittelemisesta laajemmin, ja moni pariskunta haluaa silloin mieluummin lapsia lomallaan. Vuonna 2013 heinäkuussa syntyi 10 506 lasta, kun vähiten lapsia syntyi joulukuussa (8 101).

tämäkin kuvio on muuttunut ajan myötä. 1970 -, 80-ja 90-luvuilla suurin osa lapsista syntyi keväällä maalis-huhtikuussa eli noin yhdeksän kuukautta kesälomien jälkeen. Marras-ja Joulukuu ovat kuitenkin jo pitkään olleet ne kuukaudet, jolloin Ruotsissa syntyy vähiten lapsia.

Katso myös

  • verkkojulkaisu avioliitoista ja syntymistä EU: ssa ja jäsenvaltioissa
  • Ruotsin Tilastokeskus